Artgeologit / Artgeologists

Taiteilijakollektiivi KUNST
2019
Levyhalli

Artgeologit on installaatio ja performatiivinen teos. Teoksessa kuusi, pimeässä hohtaviin haalareihin pukeutunutta artgeologia tutkii ihmiskunnan historiaa ja nykyisyyttä. Artgeologit selvittävät kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. He tutkivat paikan muotoutumiseen vaikuttaneita tapahtumia sekä jälkiä, joita ihmisen toiminta on jättänyt ympäristöön. Pimeässä hehkuvat artgeologit merkitsevät ja rajaavat löydöksiä ja tilaa. Artgeologien työasut lataavat itseensä valoenergiaa erityisissä valopusseissa lentokonehallin ilmatilassa ja vapauttavat sitä pimeässä fosforimaisena hehkuna.

Performanssit: 2.11. klo 20:00, 9.11. ja 10.11. klo 19:00 reitin varrella. Tarkemmat tiedot Levyhallin infopisteestä. Muina aikoina Levyhallissa on nähtävissä installaatio.

Taiteilijakollektiivi Kunst on monialainen taiteen Action Group ja yhteistoiminnallinen yksikkö, joka järjestää poikkitaiteellisia ja performatiivisia näyttelyitä ja interventioita. Kunst toimii keskustelevana ja toteuttavana toimimelimenä, jonka yhteisteoksissa yksittäisen taiteilijan tekijyys ei korostu. Kollektiiville myönnettiin Uudenmaan taidepalkinto 2018.

Taiteilijakollektiivi Kunst: Christina Holmlund, Pia Paldanius, Jarmo Palola, Sirpa Päivinen, Anu Suhonen ja Julia Weckman.

www.taiteilijakollektiivikunst.fi
info@taiteilijakollektiivikunst.fi

*******

Artgeologists is a performative light work and installation. Six artgeologists dressed in glow-in-the-dark overalls investigate the past and the present of mankind, studying cultural and social change. They investigate the events that have influenced the formation of the place and the traces left by human activity in the environment. The workwear charges with light in a specific light pouches and release a phosphorus glow in darkness, forming an art installation in between the performances.

Performances: 2.11. at 8 pm, 9.11. and 10.11. at 7 pm. Detailed info at Levyhalli.

Artist Collective Kunst is a multidisciplinary Action Group that organizes cross-disciplinary and performative exhibitions and interventions. In Kunst pieces the authorship is shared. The collective was awarded the National Art Award of Uusimaa 2018.

Kunst is: Christina Holmlund, Pia Paldanius, Jarmo Palola, Sirpa Päivinen, Anu Suhonen and Julia Weckman.

taiteilijakollektiivikunst.fi

Circles

Suvi Suvereeni
2018–2019
Kiväärigalleria

Ajatus elämästä ja sen jatkumosta lineaarisena mallina on tulossa päätökseen. Meidän on hyväksyttävä uusia ajatusmalleja planeettamme kantokyvyn rajoissa. Näiden ajatusmallien on ulotuttava jokaiselle elämän tasolle. Kahden renkaan välille jää alue, joka on turvallinen ja oikeudenmukainen tila ihmiskunnalle. Planeettamme reunaehdot on jo ylitetty.

Olemme tilanteessa, jossa lopullinen ajatus on vielä hämärässä. Päättäjät puhuvat kiertotalouden ja kestävien, rengasmaisten talousmallien ratkaisuista äärimmäisten kriisien keskellä. Toistaiseksi nämä renkaat vielä leijuvat meille ajatuksina ilmassa. Ratkaisu on jo olemassa. Vaihtoehtona on lineaarinen viiva, kuin kolikon sivu tai kääntöpuoli, ulkopuolelle jäävä pimeys.

Suvi Suvereeni (1974) on helsinkiläinen mediataiteilija ja kulttuurialan moniosaaja. Taiteellisessa työskentelyssä keskeisinä teemoina ovat luonto, ympäristö ja planetaariset arvot. Ilmaisu on enemmän abstraktia kuin selittävää. Yhteisöllisyys, video ja musiikki, geodomet ja urbaani viherpiiperrys sekä viiriäisten kasvatus tuovat väriä taiteilijan elämään.

Suvereeni on ollut mukana lukuisissa taidekentän reunamia horjuttavissa yhdistyksissä kuten Presentaatio ry ja MUU ry. Tällä hetkellä hän on mukana Jatkumo ry:ssä, Wawahut ry:ssä sekä Suomen valotaiteen seura FLASHissa.

******

We need to embrace new ways of thinking, in the limits the capacity of our planet, and they need to reach all layers of our lives. Between two circles, there's a safe and just area for the humankind. In the midst of ultimate crisis, the decision-makers are talking about solutions based on circular economy and sustainable policies. These circles still hover as thought in the air for us. The solution already exists. The alternative is a linear dash, like the side of a coin, darkness left outside.

Suvi Suvereeni (b. 1974) is a Helsinki based media artist and multitasker of culture. In her work the main themes are nature, environment and planetary values. Communality, video and music, geodomes, urban climate-hippery as well as quail breeding bring colors to the artist's life. Suvereeni has been part of numerous organizations shaking the borders of the field of contemporary art, like Presentaatio and MUU. At the present she's active in Jatkumo, Wawahut and FLASH.

Conserved Light

KOKIMO

Installaatio, mixed media (lasi, tekstit, valo), 2018
Kiväärigalleria

Taiteilijaryhmä KOKIMOn Conserved Light (2018) on valoteos, jonka impulssina ovat valolliset muistot. Muistot on sanallistettu valoinstallaatioon, valaistuun muistojen kellarilokeroon. Teoksella KOKIMO pyrkii nostattamaan veden kielelle ja mielelle - miltä valo maistuu? Voiko valomuistoja säilöä? Voiko runollinen, säilötty säe herättää valollisen muistuman?

Teos on variaatio installaatiosta, joka on osa KOKIMOn Prahassa vuonna 2011 ensi-iltansa saanutta Series of Spaces -teosta. Teos on viimeksi ollut esillä Lux Helsingin Mikrogalleria-näyttelykokonaisuudessa Esplanadin puistossa vuonna 2018.

KOKIMO on vuonna 2010 perustettu taiteilijaryhmä, jonka suunnittelijataustaiset jäsenet työskentelevät esitysten parissa. KOKIMO tutkii ihmisen suhdetta omaan ympäristöönsä sekä tästä syntyviä kokemuksellisia havaintoja, esityksellisiä ja teoksellisia keinoja käyttäen. KOKIMO painottaa teoksissaan moniaistisuutta sekä kokijuutta katsojuuden sijaan. Ryhmä työskentelee yhteistoiminnallisesti ja paikkasensitiivisesti.

KOKIMO: Kristian Ekholm, Markus Heino, Raisa Kilpeläinen, Viljami Lehtonen, Anna Murtola, Veera-Maija Murtola, Anna Pöllänen & Salla Salin.

www.kokimo.fi
kokimo@kokimo.fi
Instagram: #kokimogram #kokimo

******

Conserved Light is a variation of an installation that is part of the KOKIMO's piece Series of Spaces, which was premiered in Prague 2011. Lately the installation has been seen in Lux Helsinki Microgallery in 2018. With this installation KOKIMO art collective strives to make your mouth and mind water - what does light taste like? Can you conserve memories of light? Can a poetic, conserved line provoke a light memory?

KOKIMO is an artist group founded in 2010, whose members have background in theater design. It explores humans' relation to their environment, and the experimental observations arisen from that, using performative and artwork like methods. KOKIMO emphasizes multisensory experience instead of spectatorship. The group works collaboratively and site-sensitively. The members are: Kristian Ekholm, Markus Heino, Raisa Kilpeläinen, Viljami Lehtonen, Anna Murtola, Veera-Maija Murtola, Anna Pöllänen & Salla Salin.

www.kokimo.fi
kokimo@kokimo.fi
Instagram: #kokimogram #kokimo

Totuus / The truth

Pietu Pietiäinen & Juha Valkeapää

Installation, mixed media (hazer smoke, video projection, loudspeakers, computer), 2019
Kesäteatteri

Totuus on oraakkelinomainen entiteetti, elävä Gabrielin torvi, jonka luokse kansa vaeltaa kuulemaan ja näkemään totuuden. Päästäkseen oraakkelin luo katsoja joutuu kirjoittamaan ylös oman totuutensa.

Pietu Pietiäinen on helsinkiläinen valo- ja videosuunnittelija sekä teatteritaiteen maisteri. Hänen suunnittelutöitään on nähty viime vuosina mm. Kansallisteatterissa. Pietiäinen työskentelee näyttämöiden lisäksi laaja-alaisesti myös nykytaidekentällä mm. valo-, AV - ja konsulttitehtävissä.

Juha Valkeapää on helsinkiläinen äänitaiteilija ja esityksentekijä. Taiteilijana hän on itseoppinut ja koulutukseltaan filosofian maisteri Helsingin yliopistosta, jossa hän opiskeli teatteritiedettä ja unkarin kieltä. Kaksikymmentäviisivuotisen uransa aikana hän on luonut, niin soolona kuin eri ryhmissä, esityksiä, installaatioita, radioteoksia ja äänimaisemia, joita on esitetty festivaaleilla ja teattereissa Suomessa ja ulkomailla. Vuodesta 2014 Valkeapää on osallistunut esittävien taiteiden talo Mad House Helsingin tekemiseen.
 www.juhavalkeapaa.net

*******

The Truth is an oracle-like entity, a living Gabriel's horn, a destination of pilgrimage for people to see and hear the truth. To get to the oracle, the visitors must first tell their own truths.

Pietu Pietiäinen is a Helsinki based lighting and video designer with a Master of Arts degree. His designs have been on view for example in the National theatre of Finland in the recent years. In addition to stage work, Pietiäinen also works in the field of contemporary art, in light and AV assignments and as a consultant.

Juha Valkeapää is a Helsinki based sound artist and performance maker. He's a self-taught artist and an educated Master of Philosophy. During his twenty year career he has created performances, installations, radio pieces and sound ambiences, that have been played in festivals and theaters internationally. Since 2014 Valkeapää has been participating in the activities of Mad House Helsinki playhouse.
www.juhavalkeapaa.net

Hajaantukaa / Disperse

Pekka Niittyvirta, Saara-Maria Kariranta
Kiväärigalleria

Kääntämällä symbolisesti latautuneen virkapuvun ylösalaisin, asettamalla vallankäyttäjän haavoittuvaan asemaan, tarkastelemme yhteiskunnan hierarkkisia sopimusrakenteita.

Sosiaaliset konstruktiot; infrastruktuuri, edustuksellinen demokratia, yhteiskunnallisen vallankäytön legitimiteetti, ovat hauraita järjestelmiä. Ne ovat rakentuneet kansalaisten hiljaisen hyväksynnän varaan vallitsevien elinolosuhteiden ehdoilla. Kokemukset oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumattomuudesta, moraalikoodistojen ylitykset, luovat kasvualustaa hallitsemattomalle vallankäytölle kansalaisten ja toimeenpanovallan välillä. Kun elinympäristöt muuttuvat kuinka pitkään sosiaaliset konstruktiot, yhteiskunnat, pysyvät tasapainossa?

Pekka Niittyvirran (s. 1974, Helsinki) työt käsittelevät usein ihmisen toimintaa suhteessa yhteisöön, teknologiaan, ympäristöön tai markkinatalouteen. Kuvatakseen tilanteita ja ilmiöitä hän käyttää usein materiaalinaan valokuvaa ja videota eri tavoin. Perinteisten tekniikkojen lisäksi Niittyvirta hyödyntää töissään erilaisia digitaalisia, biologisia ja kemiallisia prosesseja ja ottaa näin kantaa teknologian ja informaatioyhteiskunnan ongelmiin.
www.niittyvirta.com

Saara-Maria Kariranta (s. 1974) on inkoolainen kuvanveistäjä. Hän yhdistää perinteisiä kuvanveiston tekniikoita nykyteknologiaan, usein yhteydessä kaikkialta ympäriltämme löytyviin arkiesineisiin. Viimeaikaisissa töissään Kariranta on käsitellyt vallitsevalle (neoliberaalille) myöhäiskapitalistiselle yhteiskunnalle tyypillistä inhimillistä toimintaa. Kariranta luo narratiivisia installaatioita, joissa elollisen ja elottoman, rationaalisen tiedon ja subjektiivisten tunteiden rajat pyrkivät hämärtymään.
www.kariranta.com

******

By turning the symbolically charged uniform upside down, in a vulnerable position, the work observes the hierarchical contract constructions of the society. Social constructions are fragile. They are built on quiet acceptance of the citizens, in terms of circumstances. Experience of injustice builds seedbed for uncontrollable use of force. Will the society hold its equilibrium as the environment changes?

Pekka Niittyvirta's (b. 1974, Helsinki) work is often dealing with consequences of human actions, whether they are related with the society, technology, environment or the financial market. He mostly uses photography and video as a material in various ways to depict a situation or phenomena. Incorporating various digital, biological and chemical processes in addition to traditional ones, his works address such issues as the problems of technology and information society.
www.niittyvirta.com

Saara-Maria Kariranta (b. 1974) is a Helsinki-based sculptor. She combines traditional sculptural techniques with contemporary technologies, often in combination with everyday objects that found all around us. In her recent works Kariranta has examined human practices typical of late (neoliberal) capitalist society. She creates narratives that hover somewhere between information created by mass media, scientific research and everyday observations and experience.
www.kariranta.com

Hamistagan

J. Camilo Sanchez Carranco, Liisi Soroush,
Kaappo Lähdesmäki
Kesäteatteri

Hamistagan käsittelee keskustelua valvonnasta ja läpinäkyvyydestä sekä immateriaaliseen omistamiseen perustuvaa talouden muutosta. Interaktiivinen teos on sijoitettu alueelle, joka tunnistetaan myös sotahistoriassa. Teos reflektoi informaatioajan vallankäytön eri muotoja. Siinä tulkitaan reaaliaikaisia #flash2-, #flashbiennaali- ja muita teemaan liittyviä hashtageja, joita haravoidaan Instagramista, avaten dialogia menneen ja tämän ajan välissä. Kun dadaismi ja abstrakti ekspressionismi taidemuotoina auttoivat sodanjälkeisistä olosuhteista selviämisessä, nyt selfieiden ja hashtagien aikakaudella - erityisesti terroritekojen jälkeen - yksilö ilmaisee itseään: "Olen täällä, kaikki hyvin".

Kiitos keskusteluista Hasan M Elahille.

Sanchez ja Soroush muodostavat mediataidekollektiivin, joka käsittelee mm. digitaalisia ihmisoikeuksia, uusmediateknologian muotoja, uutta materialismia, avoimen yhteiskunnan aktivismia sekä seuraa transhumanismista diskurssia.
krrnk.com

Kaappo Lähdesmäki on osa Lasismi-kollektiivia, joka tuottaa uniikkeja, rohkeita lasiteoksia.
www.lasismi.fi

******

Hamistagan elaborates surveillance, attention economy, opacity, and economical shift based on intellectual property. While this interactive installation is situated in area connotated to the history of the wartimes, it contemplates the current forms of oppression on the information age. Hamistagan adds real-time #flash2 data scraping from Instagram to illustrate the dialogues between now and then. While Dadaism and Abstract Expressionism served as artistic forms of overcoming the postwar condition, now with realms of selfies and hashtags of social media - especially after the era of terrorist acts - prosumers express: "I'm here, I'm ok".

Thanks to Hasan M Elahi.

Sanchez and Soroush are a new media art collective. They explore digital human rights, forms of new media technology, new materialism, open society activism, transhumanism, inter alia.

krrnk.com

Kaappo Lähdesmäki is part of the glass artist collective Lasismi, that delivers unique, audacious glass art pieces.

www.lasismi.fi

Framkallning / Evocatio

Emma Rönnholm
Kesäteatteri

Labyrinttimaisissa käytävissä levittäytyvät pienet veistokset heijastavat, muuttavat ja pimentävät valoa yllättävillä tavoilla. Materiaalina on kierrätettyjä, arkisia esineitä, joista Rönnholm on rakentanut erikoisia valoilmiöitä ja liikkuvia kuvia. Tärkeänä vaikutteena ovat vanhat animaatiotekniikat, joilla peilataan suhdettamme teknologiaan ja taikaan tänään. Yhä harvemmin enää ymmärrämme laitteidemme toimintaa ja onkin kiinnostavaa katsoa aikaan, jolloin pelkkä liikkuva kuva oli ihme.

Emma Rönnholm (s.1984 Turku) tekee ajatusleikinomaisia tila- ja esineteoksia, tutkielmia arkisista materiaaleista ja eleistä, usein moottoreita ja muuta mekaniikkaa hyödyntäen. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta kuvanveistäjäksi 2011 ja on pitänyt lukuisia yksityis- ja ryhmänäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Hänen teoksiaan on muun muassa Saastamoisen Säätiön ja Turun kaupungin taidekokoelmissa. Vuonna 2017 Rönnholm oli ehdolla Suomen Taideakatemian palkinnonsaajaksi.

www.emmaronnholm.com

******

The small sculptures, scattered in the dark corridors of the fortress, reflect, filter and block light in staggering ways. They are made of recycled everyday items, which Rönnholm has transformed into curious light phenomena and moving images. An important influence for the work has been old animation techniques, used to reflect our relation to technology today. Our understanding of the appliances surrounding us is decreasing, and it's interesting to look back in time, when a simple moving image was a miracle.

Emma Rönnholm (b.1984 Turku) creates thought play like installations and sculptures, studies of everyday materials and gestures, often using motors and other mechanics. She graduated from the Academy of Fine Arts of Finland in 2011 and has since been presented in numerous exhibitions. Her works are featured in Saastamoinen Foundation and Turku City's collections, inter alia. In 2017 Rönnholm was shortlisted for The Fine Arts Academy of Finland Prize.

www.emmaronnholm.com

Space Scanning

Ilkka Paloniemi

Kineettinen valoinstallaatio, mixed media (laserit, sähkömoottori), 2019
Kiväärigalleria

Historiallista kivitilaa piirtävä Space Scanning on värien horologinen maraton, itsenäistä aikaa kartoittava piirturi ja kello, muistuma ajasta jolloin kivi oli sulaa magmaa. Sen planetaariossa universumi elää edelleen retroscifin mielikuvituksellista ja raikasta naivismia.

Ilkka Paloniemi (s.1964) on valon, taiteen ja arkkitehtuurin kentällä työskentelevä taiteilija, kuraattori ja suunnittelija.

******

Space Scanning, outlining the contours of the historical stony walls, is a horological marathon, a plotter mapping its own independent time, and a clock, reminding of the time the stones were still molten magma. In this planetarium the Universe still lives the imaginative and fresh naïvism of retro sci-fi style.

Ilkka Paloniemi (b.1964) is an artist, curator and designer, working in the fields of light, contemporary art and architecture. 

Trespassing

Immanuel Pax
Levyhalli

Valvontakameroiden kasvanut määrä julkisissa tiloissa kertoo siitä, miten yhteiskuntamme hallitsee vapautta. Mitä tarvitsemme, jotta olomme on turvallinen? Korkeampia muureja vai aseistettuja vartijoita?

Helsinkiläisen valotaiteilija Immanuel Paxin videotaideteos TRESPASSING ottaa julkisen tilan hallintaansa kääntämällä ajatuksen valvontakamerasta päälaelleen. Teoksessa kamera on korvattu videoprojektorilla, joka muuttaa tylsän harmaan seinän liikkuvaksi taideteokseksi. Sen sijaan, että valvontakameralla nauhoitettaisiin kaupunkilaisten elämää, projektori heijastaa seinään minimalistista videokuvaa, jossa metalliaidan palaset muuttuvat pois lentäviksi linnuiksi.

"Teoksen pääteemat ovat turvallisuus ja vapaus ja näiden kahden välinen ristiriita. Turvallisuuden nimissä ollaan valmiita rajoittamaan jopa sanan- ja mielipiteenvapauden kaltaisia ihmisoikeuksia. Näistä esimerkkeinä vaikkapa raja-aitojen rakentaminen valtioiden välille ja pakolaisleirit ympäri Eurooppaaa. Teoksen voi nähdä myös henkilökohtaisella tasolla - me kaikki taistelemme omia rajojamme vastaan ja pyristelemme irti omista kahleistamme", Pax sanoo.

Teoksessa on mukana Amnesty International Suomen osasto.

Teos on nähty aikaisemmin vuoden 2018 Lux Helsingissä.

Immanuel Pax (s. 1988) on helsinkiläinen taiteilija, joka on teoksissaan viime aikoina keskittynyt erityisesti yhteiskunnallisesti kantaa ottavien aiheiden tarkasteluun.

*******

The growing number of security cameras in public spaces reflects how our society is controlling freedom. What do we need to make us feel safe? Exploring the themes of safety and freedom and the contradiction between the two, this installation takes over the public space by turning the idea of security cameras on its head. Instead of a security camera recording the movements of locals, a video projector transforms the dull grey wall into a moving work of art.

In cooperation with Amnesty International Finland.

This work has been seen in Lux Helsinki in 2018.

Immanuel Pax (b. 1988) is a Helsinki based artist, who has lately concentrated especially in political themes in his work.

Vladimir

Ville Mäkelä
2014
Levyhalli

Venäjä on ollut politiikkansa takia otsikoissa maailmanlaajuisesti jo pitkään. Eurasianistit vastustavat Venäjän länsimaistumista ja sen vaikutteita. Mielenosoittajat sekä seksuaaliset vähemmistöt ovat viime aikoina saaneet tuntea suurta vastustusta valtion taholta. Teos on vastalause Venäjän ihmisoikeusrikkomuksia vastaan. Teos on nähty aikaisemmin vuoden 2014 ja 2015 Lux Helsingissä.

******

Due to its politics, Russia has long been making the headlines worldwide. Eurasianists oppose Russia's westernization and the influx of Western influences. Protesters and sexual minorities have recently faced strong opposition from the Russian administration. This installation protests against the human rights violations currently underlying Russian politics.
Vladimir has been seen in Lux Helsinki in 2014 and 2015.

Ville Mäkelä is a Helsinki based lighting designer. He graduated from the Theater Academy in 2015 and has since been working as a lighting and video designer in Ryhmäteatteri, Helsinki. 

Viaporin telakan valaisu / The Lighting of Viapori Dock

Levyhalli

Viaporin telakka on yksi maailman vanhimmista yhä toimivista allastelakoista. Telakan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1751. FLASH2-biennaalissa telakka saa oman taidevalaistuksensa, joka muuttuu ja kasvaa koko näyttelyn aukioloajan. Valaisu toteutetaan yhteistyössä Stadin ammattiopiston kanssa ja sen rakentavat media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon opiskelijat, opettaja Lasse Pohjalaisen ohjauksessa. Kokonaisuuden on kuratoinut valotaiteilija Pekka Järvilehto.

******

Viapori dock is one of the oldest still functioning pool docks in the world. The building of the dock started already in 1751. For the FLASH2 biennale, a special lighting is designed for the dock, which changes and grows throughout the days of the exhibition. The lighting is accomplished in cooperation with Helsinki Vocational College's students of media, led by Lasse Pohjalainen. The project is curated by light artist Pekka Järvilehto.

136.1 (rakkauden läpi)

2019

136.1 (rakkauden läpi) houkuttelee kokijan resonoimaan teoksen kanssa samalla taajuudella valon, äänen ja liikkeen keinoin. Teos herää eloon tasatunnein 15 minuutin ajaksi.

Suoni

2019

Lähdin valotaidekurssille uteliain mielin etsimään uusia näkökulmia tapaani nähdä ja käyttää valoa materiaalina. Valokuvaajana olin tottunut ennemmin taltioimaan yksittäisiä hetkiä ja valotilanteita ennemmin kuin käyttämään valoa teokseni pääasiallisena materiaalina. Tiesin jo alussa että halusin koota teoksen yksinkertaisista elementeistä ja saada sen jollakin tapaa sulautumaan ympäristöön missä se esitettäisiin. 

Ihmisestä noin 70 prosenttia on vettä. Vastaavan prosenttimäärän peittävän myös valtameret maapallomme pinta-alasta. Sama vesi käy loputonta kiertoaan käyden lävitse kaiken elävän, haihtuen, ja lopulta tiivistyen aloittaakseen jälleen alusta. Näistä ajatuksesta kirposi idea maassa sydämen tahtiin sykkivästä halkeamasta tai suonesta. 

Teosta työstäessä tuli jälleen huomattua kuinka välillä on parempi kuunnella enemmän ympäristöään ja edetä sen antamien ehdotusten kautta kuin yrittää vain väkipakolla toteuttaa jo etukäteen suunniteltua. Alkuperäinen ajatukseni oli kaivaa maahan pieni railo josta valo pääsisi sykähtelemään pienen udun leijuessa sen liepeillä. Koska maa oli jäässä kasaamispäivänä, päädyin suuntaamaan maanpinnasta ylöspäin sinne kaivautumisen sijasta. Keräsin kesäteatterin ympäristöstä löytyviä irtokiviä ja maahan pudonneita muurinkappaleita kasaten niistä oman pienen muurini jonka suojissa Suoni pääsisi virtaamaan. Lopulta teoksesta muotoutuikin paljon rosoisempi ja voimakkaampi kuin olin alunperin ajatellut, mutta välillä sitä on ilo yllättää itsensä seuratessaan omaa intuitiotaan. 

Materiaaleina teoksessa käytin paikalta löytyneiden kivien lisäksi valkoista ledinauhaa, arduino-mikrokontrolleria jolla ohjasin valon sykettä sekä savukonetta. Yksinkertainen on kaunista.

Tutkimus Kyselynä / Research as Inquiry 

Annabel Kajetski

2019
Peili, Hazer-sumukone, ohjelmoidut LED lamput.
Mirror, Hazer fog machine, programmed LED lights

Tutkimus kyselynä tarkoittaa ymmärrystä siitä, että tutkimus on iteratiivista ja riippuu yhä monimutkaisempien tai uusien kysymysten esittämisestä, joiden vastaukset kehittävät ylimääräisiä kysymyksiä tai tutkimuslinjoja, millä tahansa alalla.

On aika tutkia ympärillämme olevia moniaistisia tiloja. Kerrankin ilman palohälyttimiä.

Research as Inquiry refers to an understanding that research is iterative and depends upon asking increasingly complex or new questions, whose answers develop additional questions or lines of inquiry in any field. It´s time to investigate multi-sensory spaces around us. Without fire alarms for once.

Annabel Kajetski on kuvataiteilija, joka enimmäkseen työskentelee immersiivisten kokemusten sekä moniaistillisten installaatioiden parissa.

Annabel Kajetski is a Visual Artsit who works mainly with immersive experiences and multisensory installations.

www.annabelkajetski.com

Täplä / Fleck

2019

Taskulamppu, pahvimuki, siima.
Flashlight, paper cup, fishing line.

Pikkuruinen täplä liikkuu yksinään pitkin näennäisesti loputonta kaivoa, Suomenlinnan pumppuhuoneessa.

A tiny fleck is wandering alone in the seemingly endless well of the Suomenlinna Pump Room.

Annabel Kajetski on kuvataiteilija, joka enimmäkseen työskentelee immersiivisten kokemusten sekä moniaistillisten installaatioiden parissa.  

Annabel Kajetski is a Visual Artsit who works mainly with immersive experiences and multisensory installations.

www.annabelkajetski.com

Varjoteatteri

2019

Teokseni sai ideansa tyhjästä teatterikatsomosta. Katsomossa oli jäljellä penkkien tukirakenteet. Halusin luoda illuusion, jossa katsoja on itse teatterin lavalla ja katsoo tyhjään katsomoon. 

Tukirakenteet oli valaistu niin, että ne muodostivat varjojen tanssin. Muuten niin kolkot ja vahvat rakenteet saivat toisen elämän ja syttyivät eloon. Teos vie katsojan teatterikatsomosta teatterin lavalle, ja näin katsoja tuntee kuinka yksin näyttelijä on lavalla. Katsoja kokee ns. tanssivan katsomon. 

Teokseni oli toteutettu yksinkertaisilla teatterivalaisimilla, joita ohjailtiin himmentimellä. Näin saatiin aikaan illuusio, jossa tuntui että teatterin rakenteet liikkuisivat, ja varjoista muodostui aivan uusia kuvioita. Teos oli vahvasti sidonnainen teatterissa jo valmiina olleisiin elementteihin.

"Olen valmistunut ääni-, valo-, ja tapatumatuotannon linjalta Keudasta, jossa erikoistuin valaisuun. Olen maalannut graffiteja 20 vuotta, jonka kautta kiinnostuin valon vaikutuksesta eri esineisiin ja pintoihin. Tämä oli ensimmäinen täysin itsenäisesti tehty valotaideteokseni. toivon pääseväni tekemään lisää valotaidetta."

Neon gap

2019

Teos sai innoituksensa Suomenlinnan Pumppuhuoneen syvästä lähes tyhjillään ammottavasta kuopasta eli pumppukaivosta. Näiden satoja vuosia käytössä olleiden pumppukaivojen ansiosta telakan veden määrää voitaisiin säädellä. 

"Halusin tehdä valoteoksen tuohon kaivoon, sillä minua kiehtoi sen muodon ja veden heijastuksen luoma illuusio äärettömästä syvyydestä. Myös mittakaavan havaitsemisen vaikeus katsoessani kaivoa ja sen kivistä seinämää inspiroi minua. Miten tätä illuusiota voisi tehostaa valon keinoin?"

Teoksen valonlähteeksi valikoitui jo pitkään Palilloa kiehtoneet neonvalot. Kaksi ympyrän muotoista värillistä neonvaloa ripustettiin kaivon syvyyksiin eri tasoihin. Valojen heijastumat näkyivät veden mustassa tyynessä pinnassa. 

"Neonvalo on laadultaan kiinnostava ollessaan samaan aikaan todella kirkas mutta luodessaan kuitenkin ympärilleen pehmeän utuista kehää."

Sofia Palillo on helsinkiläinen valosuunnittelija-skenografi ja valotaiteilija. Häntä kiehtoo minimalismi, käsittämättömyys ja illuusio. Sofia viimeistelee opintojaan Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa valosuunnittelun maisteriopinnoissa. Hän rakastaa aivan tavallisia variksia, jotka köpöttelevät supermarketin parkkipaikalla.

Untitled

2019

(sodium-vapor lamp, fluorescent lamp, banana, concrete)

Teos on tilaan tehty asetelma, jonka materiaaleina toimivat loisteputkilamppu, suurpainenatriumlamppu, banaani ja tilasta löytyneet materiaalit. Lamppujen asettelu kehystää tilaa ja valojen sävyt tuovat suomenlinnan rosoisista ja kalkkiintuneista kiviseinistä uusia sävyjä esiin. Materiaalit asettuvat tilaan ja keskustelevat sen kanssa.

Trash

Eetu Palomäki
2019

Teos koostuu roskakoriin laitetusta suurpainenatriumlampusta, jonka valo hohkaa kellertävänä raollaan olevan kannen alta. Teos sijaitsee roskakorille luontevassa paikassa. Kannen alta hohkava valo ja roskiksen tavallisuus kysyvät kokijaa avaamaan kannen ja kurkistamaan sisälle, jolloin he näkevät roskiksessa lepäävän ison lampun ja muutamia roskia. Kannen avautuessa keltainen valo värjää katon ja luo kurkistajalle varjon.

'I want you to act as if the house was on fire, because it is'

2019

Teos on saanut nimensä ilmastoaktivisti Greta Thunbergin lauseesta, jolla hän päätti puheensa maailman talousfoorumissa Davosissa 24.1.2019. Hätävilkut ovat hätätilanteen merkki. Tässä teoksessa vilkut morsettavat tätä sitaattia, "ilmastohätäviestiä".

This piece has been named after the famous quote by climate activist Greta Thunberg. The quote was the closing line of a speech she gave at the World Economic Forum in Davos, 24 January 2019. Hazard lights are a sign of an emergency situation. In this piece they are flashing in morse code, repeating this quote, signaling climate emergency.

The First Sea

2019

Käydessäni astrobiologian luennoilla kiinnostuin elämän alusta. Miksi se syntyi - tarvitsiko se alkaakseen jotain pyhää, vai ajoivatko entropian kosmiset säännöt molekyylejä muodostamaan kopioituvia kaksoiskierteitä. Jokin kuitenkin sai alkuaineet alkumeressä ylen hienosti järjestäytymään. 

Teoksessani voi nähdä nuo alkumeren mystiset mainingit. Mietin myös avaruuden alkua - kun valo syntyi n. 400 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Miten fotonit vapautuivat aineesta ja loivat loputtoman valomeren.

Opin teosta tehdessäni, että vähemmän on enemmän. Aaltojen liikkeen kuvaaminen onnistui vähemmin viivoin. Tila antoi hienot puitteet valo-viivoille ja kiviset seinät reagoivat valon lahjaan hehkuen. Palkitsevaa oli nähdä ihmisten hiljentyvän pitkäksikin toviksi teoksen äärelle. Toisaalta UV-selfiet palauttivat taiteilijan maan pinnalle

Kuva: Eetu Palomäki

Valo on nestettä 2 / Light is a liquid 2

Topias Toppinen
2019

Kesto/duration ~ 10 min

"Valo on nestettä" on ennen kaikkea työhypoteesini. Se on havaintooni perustuva tutkimuskysymys, jonka pyrkimyksenä on tehdä valoa materiaaliseksi, abstraktia konkreettiseksi ja ymmärtämätöntä ymmärretyksi. Kysymyksen äärellä käytän absurdia logiikkaa ja parhaimmillaankin löyhää todellisuussuhdetta löytääkseni kosketuspintoja käsittämättömän (valon) ja käsitettävän (nesteen) välille.

Valo on nestettä 2 on kinesteettinen veistos, jonka kymmenminuuttisen keston aikana alhaalta valaistu peilikartio nousee hitaasti huoneen lattiasta kattoon tuottaen valoilmiön, joka emuloi huoneen täyttymistä hitaasti nesteellä. Tilan täytyttyä valonesteestä peilikartio romahtaa lattialle, tila tyhjenee ja sykli alkaa alusta.

Teoksen ydintehtävänä on hidastaa valon tendenssi välittömästi täyttää sille annettu tila korvaamalla sitä nesteen käyttäytymismalleilla. Teoksen pyrkimys on paljastaa uusia puolia molemmista materiaaleista.

"Light is a liquid" is my personal working hypothesis. It's a work-in-process research question based on my perceived reality. It aims to make light into material, abstract into concrete and bring something that is outside of the realm of our understanding into that said realm. In my works I use absurd logic and loosen the relation to reality to find intersections between incomprehensible (light) and comprehensible (liquid).

Light is a liquid 2 is a kinesthetic sculpture. During its 10 minute duration a mirror coated cone that has been lit from below rises slowly from the floor to the ceiling emulating the process of a room filling with a liquid. When the room has filled with light-liquid the cone falls to the floor, the space empties and the process starts anew.

Piece's main intention is to slow down lights tendency to fill any space immediately by replacing it with liquids behaviour. The work aims to discover new qualities in both materials.

Kuva: Topias Toppinen

Korina

2019

Loisteputken lähestyessä elinkaarensa loppua se alkaa särisemään ja vilkkumaan. Se on loisteputkien hiljaista korinaa.

Korina on installaatio, joka toivottaa kokijansa löytämään ja kohtaamaan kuolemaa arjessaan. Vilkkuvan loisteputken lopun vääjäämättömyys ja herkkyys keskustelee täysin eri ajassa olevan, mutta samoja ominaisuuksia omaavan kynttilän kanssa. Installaatio on muistotilaisuus ohitetulle ja unohdetulle kuolemalle.

When a fluorescent light nears its end it starts to flicker. It's the most noticeable part of the death of a fluorescent light.

Korina is an installation that invites the audience to find and encounter death in their lives. Flickering fluorescent light has the kind of fragility in the face of its inevitable death that converses with a candle. Both light sources have many similarities but are from a wholly different eras. The installation is a memorial service for the forgotten dead.

Kuljimme rauhallisin askelin

2019

Sideharso, kivet, metalliputket, luonnonvalkoinen loisteputkivalo

Materiaali hengittää tilassa, se tarvitsee tilaa ympärilleen liikkuakseen.

Liike elää ja muuttuu jatkuvasti. Lopulta se pysähtyy. Päämäärä on saavutettu, mitä sitten tapahtuu.

Paikalleen jääminen. Siitä seuraa muutos.

Tuulta ei voi kontrolloida. Kun tuulee, se vie harson mukanaan.

Harso voi taistella vastaan.

Tahdonvoimalla, rauhallisin askelin.

Christine Valtonen (s. 1992) on helsinkiläinen Aalto yliopistosta muodin pääaineesta valmistunut taiteen kandidaatti, joka opiskelee nyt Kuvataideakatemiassa. Hänen työskentelynsä alkaa aina materiaalin asettamista ehdoista, tällä hetkellä Valtonen keskittyy erityisesti tekstiilimateriaalin työstämiseen ja sen monimuotoiseen esittämiseen tilassa installaation keinoin. Valtosen työskentelyn lähtökohtana on tilan ja materiaalin suhteen tutkiminen hiljaisuuden, pysähtyneisyyden ja keskeneräisyyden kautta.

Kesä on poissa. Kesä on takaisin.

2019

Tiiliseinälle projisoitu video

Teoksen lähtökohtana on ajatus kesän valosta, ajasta ja hetkellisyydestä. Lauseiden palaminen paperilapuilla (niin kirjaimellisesti kuin kuvainnollisesti) ilmentää sanojen kääntämistä "todellisuuteen" , eli valo- ja lämpöenergiaksi. Tapahtuma kestää kuitenkin vain pienen tovin jonka jälkeen kaikki on ohitse.